Lämmin kiitos luottamuksesta kaikille minua aluevaaleissa äänestäneille.

Aluevaalit 2022

Miksi olisin hyvä jäsen uudessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustossa? Perustelen sitä seuraavilla näkökohdilla.

Kunnallisesta päätöksenteosta minulla on pitkä yli 16 vuoden kokemus. Olenhan 5.kauden valtuutettu Vihdissä ja toiminut mm. valtuuston puheenjohtajana ja kunnanhallituksen jäsenenä useita vuosia. Tällä hetkellä olen Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja ja kunnanhallituksen varajäsen.

Syksystä 2021 alkaen olen ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS hallituksen jäsen. Tämä pesti on voimassa vuoden 2022 loppuun eli siihen asti kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Toimin aiemmin HUS valtuustossa 12 vuotta. Muita ylikunnallisia luottamustehtäviä on ollut mm. perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallitus ja Luksia koulutuskuntayhtymän hallitus. Eli kokemusta ja verkostoja on niin kuntatason kuin ylikunnallisessakin päätöksenteossa mukana olevana kertynyt.

Arjen potilastyössä hammaslääkärinä kohtaan kuntalaisia päivittäin ja kuulen kokemuksia monelta eri terveyden- ja sosiaalihuollon alalta. Näin minulle muodostuu reaaliaikaisesti hyvä käsitys mikä toimii hyvin ja missä on korjattavaa sote-palveluissa.

Kolmen pienen lapsenlapsen isoäitinä saan seurata läheltä espoolaisten lapsiperheiden arkea. Pyrin järjestämään aikaa myös heidän kanssaan olemiseen. Yksityisyrittäjänä voin jossain määrin järjestellä työaikojani ja sitä kautta työn määrää, joten saan kyllä työn, luottamustoimien hoitamisen ja oman vapaa-ajan sovitetuksi kalenteriini kohtuullisen joustavasti.

Asiat, joita haluan painottaa liittyvät suun terveydenhuoltoon, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja erikoissairaanhoitoon.

Jos uskot suomalaiseen maalaisjärkeen, äänestä kokoomusta. Sillä me haluamme, että hoiva ja turva lisääntyvät ja turha hallinto vähenee, kerroksien lukumäärästä riippumatta. Meille tärkeintä on, että koneiston sijaan ihminen, asiakas ja ammattilainen, on toimintakykyinen ja voi hyvin.

Kokoomus

Terve suu on jokaisen oikeus

Suun terveydenhuollon palveluja käyttää noin kolme miljoonaa suomalaista vuosittain. Noin miljoona aikuista ja miljoona lasta hoidetaan julkisella sektorilla ja noin miljoona aikuista saa hoitoa yksityisvastaanotoilla. Eli puolet aikuisväestön hoidosta toteutuu yksityisellä sektorilla, jossa yhteiskunnan tuki potilaalle tulee Kela-korvauksen muodossa. Hallitus ehdotti Kela-korvausten poistoa mutta onneksi siihen ei päädytty. Monikanavarahoituksen purkamista selvittelevä parlamentaarinen työryhmä päätyi ehdottamaan Kela-korvausten säilyttämistä toistaiseksi. Päätös on hyvä, sillä koko väestön hoitoon ja hoitojonojen purkuun tarvitaan molempia sektoreita ja toimivaa yhteistyötä.

Suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön uusia tapoja perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalle. Kunnissa liikuteltavia PopUp-yksiköitä kierrätetään kouluilla ja erilaisissa hoitokodeissa- ja laitoksissa. Vaativammat toimenpiteet pitää toki edelleenkin tehdä hoitolassa. Sähköisiä palveluja on julkisella sektorilla varaa parantaa edelleen mm. ajanvarauksessa. Vantaalla on saatu hyviä kokemuksia 1- ja 3- vuotiaiden lasten etänä tehtävistä ikäkausitarkastuksista samoin kuin terveysneuvonnasta some-kanavissa. Erikoishammaslääkäripalvelujen jalkauttaminen enemmän perustasolle vähentää painetta erikoissairaanhoidosta, jossa mm. lasten anestesiahammashoidot ovat pahasti ruuhkautuneet HUS-alueella.

Uusien hyvinvointialueiden päättäjien tehtävä on luoda kyvykkyys tarjota suun terveydenhuollon laadukkaat palvelut koko alueen asukkaille siten, että myös kustannukset pysyvät kurissa. Tarvitaan tilojen ja laitteiden tehokasta käyttöä, palveluseteleitä, ostopalveluja, saumatonta yhteistyötä. Ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi liiaksi korostaa eikä sitä että suun terveys on osa kansanterveyttä.

Meille on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Meille kokoomuslaisille tärkeintä on, että ihminen saa palveluita juuri silloin, kun niitä tarvitsee. Ei ole merkitystä sillä, tuottaako palvelut hyvinvointialue, yritys tai yrittäjä vai sote-alan järjestö.

Kokoomus

HYTE edellyttää saumatonta yhteistyötä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli HYTE-työ pyrkii siihen, että ihminen mahdollisimman vähän tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja elämänsä aikana. HYTE-työn tavoitteena on hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset kuntalaiset.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa tulevien hyvinvointialueiden johtamista. Mutta se on jatkossakin myös kunnissa tapahtuvaa tekemistä. Eli molempien lakisääteistä ja yhteistä tehtävää.

Sote-uudistuksessa osapuolten vastuut, tehtävät, osaaminen, resurssit ja poikkihallinnolliset rakenteet on varmistettava. Tärkeää on Hyvinvointialueiden ja kunnan palveluiden saumaton yhteistyö. Erityisesti se korostuu neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa, kun henkilöstö jatkaa työskentelyä kunnassa mutta hallinnon uudistuksen johdosta työnantajaksi vaihtuu Hyvinvointialue.

Uudistuksessa kunnille on rakennettu taloudellinen kannustin, HYTE-kerroin. Se on valtionosuuden lisäosa, joka otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta, jolloin kunnille jaetaan ensimmäisen kerran uudistuksen jälkeinen lisäosuus. Sen suuruus määräytyy kuntien tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tavoite on kannustaa kuntia HYTE-työhön myös sote-uudistuksen jälkeen. Lisäosan suuruuteen vaikuttaa myös se, miten hyvin yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen kesken toimii.

Hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana on ilo todeta HYTE- työn lähteneen hyvin käyntiin. Tänä syksynä Vihti on hyväksytty mukaan THL:n koordinoimaan Terve kunta-verkostoon. Se kokoaa yhteen kuntia, joissa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen strateginen linjaus ja toimintaa ohjaava periaate. Verkostossa toimimalla Vihti saa tietoa ja tukea HYTE-työn toimintatapoihin ja rakenteisiin. Valtuustokausittain hyväksyttävä laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on keskeinen työkalu kuntalaisten hyvinvoinnin kartoituksessa ja toiminnan suunnittelussa. Järjestöstrategia ja avustussääntö on päivitetty, mukana myös uusi hyvinvointiavustus. Niissä linjataan miten kunta voi tukea kolmannen sektorin toimijoita, joiden merkitys HYTE-työssä on erittäin merkittävä.

Mitä konkreettista HYTE sitten kunnan näkökulmasta voi olla? Vihdissä vaikkapa kuntoportaat, pyöräilyreitit, liikuntapaikat, taidegalleria, taiteen perusopetuksen laitokset, kirjastot, museot, konsertit ja paljon muuta. Mitä konkreettista se tulevalla Hyvinvointialueella voi olla, se on tulevien aluevaltuustojen päätettävissä.

Kokoomus haluaa panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, sillä mitä varhaisemmin ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään.

Kokoomus

Erikoissairaanhoitoa laadukkaasti jatkossakin

Helsingin yliopistollinen keskussairaala on maailman parhaiden sairaaloiden listassa tänä vuonna sijalla 21. ( listalla on yli 2000 sairaalaa). Eli HUS tarjoaa tutkitusti parasta ja vaikuttavinta hoitoa. Nykytilanteessa HUS toimii 24 kunnan alueella, 23 sairaalassa ja yli 200 toimipisteessä. Henkilöstöä on yli 27.000 ja vuonna 2020 oli potilaskäyntejä yli 2,8 miljoonaa ja hoidettuja potilaita 680.000.

Luvut ovat suuria, myös euroissa. Vuodelle 2022 HUS valtuusto on hyväksynyt budjetin, jonka loppusumma on n. 2,8 mrd euroa. Mikä sitten muuttuu kun uudet hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alusta?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muuttuu HUS-yhtymäksi, jonka omistajina eivät enää ole kunnat vaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Näiden kolmen kesken valmistellaan uusi perussopimus, jossa on otettava kantaa mm. päätöksentekoelimiin, omistajaohjauksen rakenteisiin ja rahoitukseen. HUSissa on jo tehty organisaatiomuutosta valmistauduttaessa tulevaan siirtymällä asteittain teemoittain johdettuun kliiniseen palvelutuotantoon.
Uudistuksessa huomioidaan alueellisuus, jotta lähipalvelut turvataan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimivat sairaalat ovat Jorvi, Lohja ja Raasepori, joiden toiminta jatkuu edelleen kehäsairaaloina osana koko maakunnan alueella toimivaa yhteistoimintaorganisaatiota. Tavoitteena on toimivat palveluketjut ja peruspalvelujen vahvistaminen.

HUS-yhtymälle jatkossakin tulevista tehtävistä kaksi kolmasosaa on lakisääteisesti järjestämisvastuulle kuuluvia tehtäviä kuten päivystys, yliopistoyhteistyö ja keskitetyt erikoissairaanhoidon palvelut. Pidetään huolta, että 1.1.2023 jälkeenkin HUS tarjoaa joka päivä, jokaiselle potilaalle yhä parempaa hoitoa.

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi kaikkein uusimpia keskoskaappeja, maailman parasta syöpähoitoa tai maksutonta hammashoitoa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Kun talous on kunnossa ja ihmisillä töitä, riittää rahaa myös meille kaikille tärkeisiin palveluihin.

Kokoomus

TIINASTA SANOTTUA

”Kunnan ja kuntalaisten asioiden hoidossa on tärkeää yhteistyö yli puoluerajojen. Valtuustovuosien aikana olen tehnyt Tiinan kanssa hyvää yhteistyötä keskustavaikuttajana toimiessamme mm. edellisillä valtuustokausilla vuorovuosina kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Uuteenkin valtuustoon tarvitaan Tiinan kaltaisia aktiivisia, osaavia poliitikkoja.”
Varpu-Leena Malmgren (kesk)
Vihdin kunnanhallituksen ja
Karviaisen hallituksen jäsen
”Tiina on rautainen terveydenhuollon ammattilainen, jolla on hyvät yhteistyötaidot ja tuntemus ihmisille tärkeistä palveluista. Voin lämpimästi suositella Tiinaa.”
Mia Laiho (kok)
Kansanedustaja, lääketieteen tohtori
Espoon kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
”Olen Tiinan kanssa tehnyt hyvää yhteistyötä kunnallispolitiikassa yli 16 vuoden ajan. Tiina on tunnollisesti ja aikaansa säästämättä perehtynyt yhteisten asioiden hoitamiseen. Tiina on pyrkinyt aina oikeudenmukaiseen ja mahdollisimman hyvään ratkaisuun kuntalaisten parhaaksi. Tätä kokemusta kannattaa hyödyntää Tiinan jatkokaudella valtuustoon."
Jarmo Kuosa (kok)
Toimitusjohtaja,
kuntapoliitikko yli 20 vuoden valtuustokokemuksella
”Tyttäreni Tiinan päättäväisyys, tarmokkuus ja periksiantamattomuus on ollut nähtävissä hänen kaikissa toimissaan, niin luotsatessaan lapsiaan aikuisuuteen ja vaaliessaan vanhempiaan kuin hoitaessaan monia luottamustehtäviään. Unohtamatta itsensä kehittämistä aktiivisena kulttuurin harrastajana.”
Armi Noro
Eläkeläinen, Vihdin vapaan kansalaistoiminnan vanhusneuvoston jäsen sekä Vihdin Vanhusneuvoston jäsen ja sen puheenjohtaja useita vuosia