SOTE-uudistuksessa vihtiläiset eivät ole voittajia
Jarmo Aalto peräänkuulutti puolueiden ja ehdokkaiden näkemyksiä sote-uudistuksen vaikutuksista Vihtiin (L-U 8.4.2021). Toisin kuin kirjoituksessa arvellaan, asia on ollut esillä. Vihdin kunnanvaltuusto antoi lausunnon uudistuksesta 21.9.2020. On selvää että sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettava. Väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa, samoin kustannukset. Kokoomus on kritisoinut hallituksen kaavailemaa keskusjohtoista maakuntamallia, joka muodostaa uuden alueellisen tulonsiirtoautomaatin, kiristää verotusta ja vie palvelut kauemmas ihmisestä.
Päätösvalta siirtyisi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Aluevaltuustolle, johon valitaan 79 edustajaa. Lähtökohtaisesti kaikki ovat hyvinvointialueen valtuutettuja, eivät yksittäisten kuntien edustajia. Huolen päätösvallan etääntymisestä Kokoomuksen valtuustoryhmä toi esiin lausunnon käsittelyn yhteydessä. Tosiasiallisesti iso osa päätösvallasta siirtyy valtiolle, joka päättää rahoituksesta. Kunnilta leikataan 13,26% veroprosentista. Monimutkaisten laskukaavojen mukaan kyllä kompensaatiotakin on luvattu mutta Vihdin kaltaisten, väestöltään keskimääräistä nuoremman ja terveemmän väestön kuntien kohdalla rahoituksen taso tulee olemaan nykyistä matalampi. Vuodesta 2026 alkaen on kaavailtu hyvinvointialueille verotusoikeutta mikä todennäköisesti johtaa kokonaisveroasteen nousuun.
Erilaisten sote-mallien valmistelu ja sitten kaatuminen on osasyy sille, että kunnat eivät ole investoineet uusiin sote-kiinteistöihin, sillä hyvinvointialue sitoutuu vuokraamaan toimitilat kunnilta vain 3+1 vuodeksi. Vihdissäkin tarve uudelle hyvinvointikeskukselle olisi, mutta on nähty riski siinä, että rakennus jäisi kunnan käsiin. Meillähän on jo yksi tarpeeton sote-kiinteistö kulueränä kiinteistömassassamme.
Hallituksen esityksessä useat kirjaukset rajoittavat muiden kuin julkisten palvelutuottajien hyödyntämistä ja vaikeuttavat palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä. Yksityinen sote-ala työllistää yli 130 000 ihmistä ja Suomessa toimii peräti 10 000 sote-järjestöä edistämässä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Onko näiden yritysten ja järjestöjen potentiaali varaa jättää käyttämättä? Tapaukset, joissa palvelu asiakkaan näkökulmasta huononee, tulevat väistämättä lisääntymään kun hallituksen mallissa palveluiden tuottaminen halutaan keskittää julkisiin käsiin. Hoitoon pääsyn estymistä tai viivästymistä on vaarassa aiheutua siksikin, että erikoissairaanhoitoon vaadittaisiin aina ns. virkalääkärin lähete. Miten on ajateltu resurssien riittävän kaikkien lähetteiden tarkastamiseen? Tällainen juridisointi ei lisää alan houkuttelevuutta, kun terveydenhuollon ammattilaiset haluavat hoitaa ihmisiä, ei hallintoa.
Uudistus ei siis ole ihmis- ja potilaslähtöinen vaan hallintokeskeinen. Rahoitusmalli on kestämätön ja uudistuksen kuntavaikutukset olisivat rajuja. Tavoite terveyserojen kapenemisesta ei toteudu vaan erot ennemminkin lisääntyvät kun ne joilla on mahdollisuus, siirtyvät täysin yksityisten palvelujen ja erilaisilla vakuutuksilla hankittavien palvelujen piiriin. Kokoomuksen vaihtoehto palveluiden kehittämiseksi on jatkaa monilla alueilla jo toteutettuja paikallisen tason sote-uudistuksia, jotka lähtevät ihmisten ja alueiden tarpeista ilman uusia hallinnon tasoja ja maakuntaveroa.
Tiina Noro, kok
Valtuuston 2. varapuheenjohtaja, kuntavaaliehdokas