Uinuva tähti kirkastuu

Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-palstalla julkaistu kolumni 29.9.2017

 

Uinuva tähti kirkastuu

 

Joitain vuosia sitten ”Vihdin vävy” Jyrki Katainen luonnehti ministerivierailullaan Vihtiä uinuvaksi tähdeksi. Totta varmasti onkin että kaikkea sitä hyvää ja mainiota mitä meillä on, sen potentiaalin esiintuomisessa emme ole aina onnistuneet.  Metropolialueen kehyskuntien asioista uutisoitaessa Vihti usein saadaan näyttämään vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona. Tänä vuonna tähän julkisuuskuvaan ja ulkoiseen viestintään on päätetty paneutua perusteellisesti.  Ennakkoluulottomasti haettiin brändityöhön mainosalan parhaat voimat ja hyvin edenneen työn jatkeeksi on työstetty uutta kuntastrategiaa saman tiimin johdolla.

Uusi valtuusto on kokoontunut kolmesti seminaareihin, joissa Vihdin brändiä ja strategiaa on rakennettu mainion ammattilaisen Jari Ullakon johdolla. Hän on tuonut aivan uutta näkökulmaa kunnan toiminnan ja palveluiden tarkasteluun ja innostanut niin viranhaltijoita kuin meitä luottamushenkilöitäkin ajattelemaan avoimemmin mielin. Aiempiin strategian laatimisiin verrattuna kunnallisvirkamiesmäinen lähestymistapa on vaihtunut uuteen ja työpajojen toimintatapaa on haettu yrityselämän puolelta. Sekä brändityö että strategia julkistetaan loppuvuoden aikana kun kaikki saadaan viimeistellyksi lopulliseen muotoonsa.

Kaikenkaikkiaan Vihdissä on taas tekemisen meininkiä ja myönteistä virettä monella eri sektorilla. Asukasluku on kääntynyt nousuun ja oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla kehyskuntien kärkiluokkaa. Uusia asuntoja valmistuu eri puolille kuntaa ja tarjolla on erilaisia asumismuotoja, vaikkapa uudenlaisella konseptilla  tyyppiomakotitalojen ryhmärakennuttaminen kiinteillä hinnoilla ja palveluilla Ojakkalassa.  Nostureita näkyy ilahduttavasti  paitsi asuntorakentamisessa myös  yritysten tonteilla kun kaupan pinta-aloja suurennetaan ja teolliseenkin tuotantoon on saatu investointeja mm. kymmenen miljoonan sinkityslaitos yrittämiseen ja tulevaisuuteen luottavien aktiivisten yrittäjien toimesta.

Kunnassa päätösten toimeenpanoa tapahtuu nyt nopealla aikataululla. On ryhdytty toimenpiteisiin joukkoliikenteen parantamiseksi ja päätetty kirkonkylän kampuksen rakentamisesta. Toisesta päästä aiemmin päätetyn kunnan rakennusomaisuuden salkutuksen mukaisesti luovutaan tarpeettomista kiinteistöistä. Monenlaista on siis meneillään kun Vihti virkoaa ja valmistautuu tulevaan uuden kunnan rooliin hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä ja elinvoiman mahdollistajana. Uinuvasta tähdestä kirkkaaseen loistoon, sen eteen työtä teemme.

Tiina Noro

Kirjoittaja on vihtiläinen valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, kok

 

 

KUNTAVAALIEHDOKAS 2017

Kirjoittajavieras

 

Julkaistu Länsi-Uusimaa-lehdessä  4.3.2017

 

 

Kone, kuva, kohtaaminen?

 

 

Vihdissä kuntapäättäjien pohdittavana on viime viikkoina ollut mm. liikuntapaikkarakentaminen, joukkoliikenteeseen liittyvät kysymykset ja Nummelan lentokentän tulevaisuus.  Palveluverkkoasioita on ratkottu kun on haettu Karviaiselle terveitä ja toimivia tiloja, jotka toivottavasti turvaavat palveluiden säilymisen kunnassa tulevaisuudessakin kun maakunnat alkavat päättää toimipisteiden sijainnista. Yhden kyläkoulun toiminta päättyy kun ensi lukuvuoden alusta oppilaat siirtyvät läheiseen, isompaan kouluun. Monien muiden ohella näiden samojen asioiden ympärille huhtikuussa valittavan uudenkin valtuuston päätöksenteko tulee kohdistumaan.

Äänestäjille vaalikoneet ovat yksi tapa selvittää mitä mieltä ehdokkaat eri asioista ovat. Muutamiin jo vastanneena tiedän että kyläkoulujen tulevaisuus, HSL jäsenyys, lentokenttä ja kaavoituksen painopisteet ovat ehdokkaista eroja löytäviä hyviä kysymyksiä. Mutta siitä en ole ihan varma mitä haetaan kysymällä kuntapäättäjiksi haluavilta onko lasten tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia?

Kuntavaaliehdokkaiden ja äänestäjien henkilökohtaiseen kohtaamiseen mahdollisuudet ovat jossain määrin rajalliset. Toreilla väkeä liikkuu aiempaa vähemmän ja vaalitapahtumiinkaan ei usein ole tungosta vaikka yleisöä varten niitä juuri järjestetään. Siellä missä vapaa-aikana suuret ihmismäärät liikkuvat eli suurissa marketeissa ja kauppakeskuksissa, sinne on onneksi saatu ennakkoäänestyspiste mutta ehdokkailla  ei ainakaan Nummelassa ole pääsyä lähellekään.  Painettu ja sosiaalinen media ovat lähes välttämättömiä tiedotuskanavia ehdokkaille. Näissä vaaleissa ehdokashankinta on ollut aiempaa vaikeampaa. Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus ja kunnan päätöksentekokulttuuri ovat kyselyjen mukaan keskeiset syyt miksi halua kuntapäättäjäksi ei ole. Siksi soisi heille jotka ovat mukaan lähteneet mahdollisuuden aidosti kohdata ja kuulla kuntalaisia ja myös kertoa omia ajatuksiaan miten itse päättäjänä yhdessä muiden kanssa toimisi kaikille paremman kunnan tekemiseksi. Äänestäjien vastuulle jää sitten huolehtia siitä, että lähtee uurnille käyttämään oikeuttaan edustajansa valitsemiseksi.

Tiina Noro

Kirjoittaja on vihtiläinen kunnanvaltuutettu, kok

Vihdin tilinpäätös 2016 ennakoitua parempi

”Taloutemme ei ole vielä tasapainossa”

Eerikki Viljanen ja Tiina Noro muistuttavat suuresti talousarviosta poikkeavan tuloksen johtuvan kertaluontoisista eristä.

Valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tarkan taloudenpidon jatkuvan.

Viime viikolla valmistuneen tilinpäätösennusteen mukaan Vihdin kunnan tilikauden 2016 ylijäämä on noin 5,7 miljoonaa euroa. Tulos on paras yhdeksään vuoteen Vihdissä ja se herättikin sosiaalisessa mediassa jonkin verran keskustelua, semminkin kun tulos poikkeaa talousarviosta kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat edetä positiivisesta tuloksesta huolimatta varovaisin askelin.

Kokoomus on valtuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Noron mukaan tyytyväinen.

– Kunnan taloudenhoidossa olemme pitkäjänteisesti edellyttäneet tiukkaa kulukuria ja nyt nähdään että se alkaa tuottaa tulosta. Toimintakulut laskivat 1,4 miljoonaa euroa ja silti palvelut on samanaikaisesti saatu pidetyksi hyvällä tasolla.

Joitain palveluita on supistettu, mutta esimerkiksi päivähoidon palveluiden supistuminen johtuu Noron mukaan lasten määrän vähenemisestä.

– Karviaiselle on annettu kaikki heidän tarvitsemansa määrärahat.

Poikkeama talousarviosta selitetään kertaluontoisilla erillä, kuten HUSin tilityksillä viime ja edelliseltä vuodelta.

–  Se, että erikoissairaanhoidon laskutus jäi alle budjetoidun, johtuu sekä HUSin tehokkaasta toiminnasta että kuntalaisten arvioitua vähäisemmästä palveluiden tarpeesta. Siitähän ei voi olla kuin hyvillään, vähemmän sairautta ja enemmän terveyttä.

Myös verotuloja kertyi ennakoitua enemmän.

– Itse arvostan Hannu Nummelan pitkää kokemusta ja varovaisuuden periaatetta, jota tuleekin noudattaa yhteisten verovarojen hoidossa. Lähivuosina toteutetaan suuria investointeja, muun muassa Kirkonkylän Campus -hanke sekä varaudutaan sote-uudistukseen. Vahvistuva kuntatalous auttaa näidenkin asioiden etenemisessä, Noro sanoo.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Eerikki VIljanen sanoo, että osa ennakoitua paremmasta tuloksesta ”on syntynyt meistä riippumatta, osa toimiemme ansiosta”.

– Suuri kiitos tuloksesta kuuluu kunnan henkilöstölle, joka on osaltaan kiristänyt vyötä tehtyjen säästöpäätösten mukaisesti, Viljanen sanoo ja muistuttaa, että investointeihin kuitenkin otettiin uutta velkaa.

– Eli suuntaamme on hyvä ja oikea, mutta taloutemme ei ole vielä tasapainossa.

Seuraavana haasteena onkin Viljasen mielestä päästä vahvemmin mukaan orastavaan talouskasvuun, verotulokertymä edelleen kasvamaan ja samalla säilyttää maltillisuus kustannusten kasvussa.

– Kunnan positiivinen tulos ei anna aihetta henkseleiden paukutteluun, sanoo Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Anu Rajajärvi ja muistuttaa, että tänä vuonna ei ole luvassa samankaltaisia satunnaisia eriä, kuin viime vuonna.

– Myös jatkossa Vihdin taloutta on hoidettava huolella, eikä liian löysiin ennusteisiin pidä sortua.

Rajajärvi sanoo vuoden takaisten henkilöstösäästöjen olleen kovia ja niiden toteuttamisen haasteellista.

– Demaripiirissä emme kannattaneet henkilöstösäästöjä.

Artikkeli julkaistu Vihdin Uutisissa 16.2.2017

Vielä ehtii ehdokkaaksi

Vuosi  2017 on  Suomi100-juhlavuoden lisäksi  myös oman kuntamme juhlaa sillä Vihti täyttää  510 vuotta. Vihdissä on päätetty panostaa vuoden juhlintaan ja tapahtumiin. Jo syksyllä aloitti valmistelut juhlavuoden työryhmä ja huhtikuun alusta aloittaa työnsä määräaikainen juhlavuoden  projektikoordinaattori. Kiinnostava ja tapahtumarikas vuosi siis tulossa.

Vuoden alkua värittävät kuntavaalit. Seuraava valtuustokausi tulee olemaan historiallinen. Päättäjät saavat olla mukana tekemässä suurta uudistusta kun parin vuoden päästä sote-palvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle ja järjestettäväksi. Kunnille jää iso joukko tehtäviä, nimenomaan sellaisia, joiden  vaikutukset näkyvät useimpien arkielämässä. Tulevaisuuden kaikille hyvä kunta huolehtii kasvatuksesta ja sivistyksestä, elinvoima- ja elinkeinopalveluista, vapaa-ajan palveluista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä kuntasuunnittelusta ja  –tekniikasta.  Luulisi, että intoa ja halua lähteä mukaan muutoksentekijäksi löytyisi erityisesti näinä aikoina kun näinkin merkittävä kunnallishallinnon uudistus on edessä ja mahdollisuus luoda uudenlainen kunta em. asioiden ympärille. Näin ei kuitenkaan näytä olevan ainakaan viime syksyn havaintojeni perusteella. Kiinnostusta vaikuttamiseen löytyy usein vain juuri itseä tai lähipiiriä koskettavan asian ympärille eikä niinkään pitkäjänteiseen, koko kunnallisen päätöksenteon kirjon käsittävään sitoutuneeseen työskentelyyn.

Vihdissä nuorisotoimessa  ollaan siirtymässä uuteen järjestelmään, Vihdin nuorisofoorumiin, joka korvaa nuorisovaltuuston mutta hoitaa samoja asioita ja tarjoaa lisäksi uudenlaisia osallistamisen malleja, joissa vaikuttaa voi vaikkapa vain yhteen tapahtumaan tai projektiin.  Nuoret ovatkin lähteneet  hyvin uuteen toimintaan.  Uudessa kuntalaissa on samantapaisia mahdollisuuksia kaikkien asukkaiden osallistamiseen. Yksi asukasilta Vihdissä jo järjestettiinkin mutta heikoin tuloksin: yhtään kuntalaista ei saapunut paikalle. Valtuusto ensi huhtikuun  vaaleissa joka tapauksessa valitaan kuten ennenkin. Rohkaisen mahdollisimman monia asettumaan ehdolle, aikaa on helmikuun loppuun. Kannustimena olkoon puolueeni eräs aikaisempi vaalislogan, joka itseäni motivoi edelleenkin: Haluatko olla hän joka tekee vai hän joka huutelee parvekkeelta?

 

Tiina Noro, kok

Kirjoittaja on vihtiläinen kunnanvaltuutettu

Julkaistu Länsi-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-palstalla 2.1.2017

 

Puheenaiheita ja poimintoja

Vuodenvaihteen aikoihin on tapana katsoa niin eteen kuin taaksekin päin.   Suunta on myönteinen taloudessa, Vihdin kunnan taloustilannetta on saatu oikenemaan ja työ jatkuu. Työllistämistoimia on tehostettu ja saatu työttömyyttä hieman alaspäin. Uusia asuntoja on rakentunut, samoin teitä ja kevyen liikenteen väyliä mm. kauan toivottu alikulku Nummelaan, oma ”asematunnelimme”.  Katuvalot saadaan palamaan pidempään, yksi eniten puheissa toivottu asia kuntalaisten kanssa keskustellessa. Nummelan keskustan kaavoitus on edennyt ja koko kunnan  yleiskaavatyön aloittamisesta on päätetty. Kirkonkylään alkaa  rakentua iso koulukampus ja  Nummelassa saatiin käyttöön Nummelanharjun koulun uusi osa, jossa on kauan odotettu upea liikuntasali.  Metropolialueen kehyskuntana kannamme yhteisvastuuta  vastaanottaessamme kiintiöpakolaisia ja turvapaikan saaneita maahanmuuttajia hallitun suunnitelmallisesti.

Busseja ja brändiä

Ensi vuoden talousarviosta päättäessämme osoitimme valtuustossa panostuksia kunnan sisäisen liikenteen kehittämiseen, mikä onkin välttämätöntä kun liikennöitsijät ovat supistaneet vuorotarjontaa. Yhteistyötä tehdään jatkossa lähikuntien kanssa syksyllä valmistuneen Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta. Kuntarajat ylittävää liikennettä tarvitsevat mm. Luksian ja ruotsinkielisten koulujen oppilaat.
Tulevan vuoden yksi keskeinen tavoite on kunnan brändin määrittäminen ja viestinnän parantaminen. Vaikka meillä on hyvät palvelut, mainiot harrastusmahdollisuudet ja upea luonto, Vihdin vetovoima on hiipunut ja asukasluku näyttää laskevan jo toisena vuonna peräkkäin. Tähän nyt puututaan ja hartiavoimin kaikin mahdollisin keinoin töitä tehden pyritään taas kasvu-uralle. Uusia asukkaita ja  työpaikkoja ja sitä kautta verotulopohjan vahvistamista saadaan vain jos viestimme on houkutteleva ja saamme sen  paremmin julki Vihdin ulkopuolella.

Sanoista tekoihin?

Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?  Yleensä näin kysytään kun suoritukseen jäi toivomisen varaa. Itseäni jäi harmittamaan paljon puhuttanut tonttivarausasia kirkonkylässä. En väheksy perustelua, että kuntalaisten turvallisuus on etusijalla mutta uskon, että jokin muukin vaihtoehto olisi ollut löydettävissä paloasemalle ja yritysystävällisen kunnan sanan mukainen teko olisi ollut antaa tontti sitä tavoitelleelle yrittäjälle. Ulkoilmatapahtumassa musiikin soittamiseen tarvittava lupa useita satoja euroja ja tupakan myynnin valvontamaksun korotus moninkertaiseksi ovat viranomaispäätöksiä mutta mahdollisuuksien mukaan näihinkin pitää puuttua. Onko teot puheissa linjattujen mukaisia eli yrittäjäystävällisyyden arvioinnille päätöksenteossa on ehdottomasti pantava huomattavasti enemmän painoarvoa jatkossa.

Juhlavuosi vaaleineen

Ensi vuosi on Suomi 100 ja Vihti 510 juhlavuosi. Siihen Vihdissä halutaan panostaa ja vuoden tapahtumien koordinointiin palkataan määräaikainen projektityöntekijä, joka aloittaa huhtikuun alussa. Huhtikuussa pidetään myös kuntavaalit. Seuraava valtuustokausi tulee olemaan historiallinen, kun sote-asiat siirtyvät pois kunnilta maakuntien hoidettavaksi. Mielelläni näkisin mahdollisimman monen vihtiläisen asettuvan ehdokkaaksi vaaleissa ja tietysti myös äänestäjien olevan aktiivisia.  Muutokseen voi parhaiten vaikuttaa olemalla itse mukana tekemässä ja edessä on siis erityisen mielenkiintoiset vuodet.
Toivotan kaikille lukijoille mieliinpainuvaa ja onnellista juhlavuotta 2017!

Tiina Noro, kok

Vihdin kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Julkaistu Luotei-Uusimaassa 30.12.2016

Kohtaa maailma hymyillen

Terveysteknologian alalta tulee kiihtyvään tahtiin uutisia uusista laitteista, sovelluksista ja innovaatioista. Uudet teknologiat parantavat diagnostiikkaa ja hoitomenetelmiä, nopeuttavat tiedonkulkua sekä vapauttavat hoitohenkilökuntaa rutiinitehtävistä ihmisten hoitamiseen ja kohtaamiseen. Suomessa ollaan tällä alalla edelläkävijöitä. Sähköiset ajanvarausmenetelmät, digitaalinen kuvantaminen, omien hoitotietojen hallinnointi, eResepti, nettiterapiat ja moni muu ovat jo arkipäivää niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon puolella. Alan suomalainen tietotaito tunnetaan maailmanlaajuisestikin.

Myös suomalainen hammashoitoteknologia on maailman huippua. Minulla oli syyskuun alussa mahdollisuus osallistua kansainväliseen hammaslääkärikongressiin, joka tällä kertaa järjestettiin Puolan Poznanissa. Se on alamme suurin vuosittainen tapahtuma, jonka teemana oli Face the world with a smile eli kohtaa maailma hymyillen! Paikalla oli myös laaja hammastarvikealan näyttely. Ilo oli havaita että suomalaisyritykset olivat näyttävästi esillä nimenomaan kehittyneimmän teknologian ja tietojärjestelmien esilletuomisessa. Uusinta uutta on mm. monesti palkitun vientiyrityksen Planmecan hammasmalleja, purentakiskoja ja leikkausohjureita valmistava 3D-laitteisto. Teknologian huippuinnovaatioiden vastapainoksi iso osa näyttelystä käsitti perusasioita eli hampaiden kotihoitovälineistöä, harjoja ja tahnoja. Samoin tieteellisen annin kirjo oli laaja. Laserkäsittelyjen ja implanttihoitojen nyanssien lisäksi nykyteknologialla on tehty uutta perustutkimusta mm. syljestä. Vuorokautisen syljenerityksen normaalivaihteluväliksi ihmisillä on mitattu 500-1000 ml ja umami on brittiläisissä tutkimuksissa vahvistettu perusmauksi makean, suolaisen, karvaan ja happaman lisäksi.

On selvää, että kongressissa edustettuna olleiden yli 120 maan suun terveydenhuollon taso ja resurssit vaihtelevat kovasti. Tavoitteet kansainvälisellä järjestöllä ja maailman hammaslääkäreillä ovat kuitenkin kaikille yhteisiä. Niitä ovat tällä hetkellä erityisesti ikäihmisten suun terveydestä huolehtiminen ja väestön sokerin käytön vähentäminen. Suomessa makeisveron poisto ei edistä tätä tavoitetta, valitettavasti. Hampaiden vauriot voidaan kyllä korjata mutta hyvä on pitää mielessä arkisia valintoja tehdessä että paras paikka on tekemätön paikka.

Tiina Noro
Vihtiläinen hammaslääkäri ja kunnanvaltuutettu, kok

Kevyttä klassista kesään?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä suurempien yksiköiden järjestettäväksi 2019, jää tulevaisuuden kuntien tehtävien painopisteiksi opetus- ja kulttuuripalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toki jo tälläkin hetkellä näistä huolehditaan, kunnat yhdessä eri toimijoiden kanssa. Omaa kotikuntaani tarkastellen liikuntamahdollisuuksia on todella kattava tarjonta aina autourheilusta luontopolkuihin. Vihdistä on myös ponnistanut monia lajiensa kansallisen ja kansainvälisen tason huippuja eli uusia tähtiä tälle urheiluhullulle kansalle, joka siirtää television uutislähetyksetkin paikaltaan jääkiekon vuoksi.

Ruumiin lisäksi sieluakin pitää ravita ja kulttuuri eri muodoissaan on erinomainen akkulaturi. Länsiuusmaalaisena on hieno todeta, että kulttuuritarjontaa alueella on runsaasti. Suuri joukko niin julkisia toimijoita kuin myös yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja ja yksityishenkilöitä järjestää tilaisuuksia meille muille. Vihdin ”must”- kulttuuritapahtumia ovat juhlavuosiaan viettävät kesätapahtumat: Wuosisatamarkkinat elokuulla kirkonkylässä järjestetään jo 10. kerran ja 45 vuotta kesäteatteria Vihdissä- juhlavuoden näytelmänä on komediaa. Lukuisat näyttelyt ja museot ovat auki kesän kävijöille. Musiikkia on tarjolla monipuolisesti, eri kuulijaryhmille ja tyylien kirjo on laaja. Merkittävä konserttien järjestäjä on Vihdin Seurakunta, jonne on aina saatu mitä mainioimmat kanttorit musiikkielämää kehittämään.

Uusillekin tapahtumille olisi vielä tilaa. Länsi-Uudenmaan Musiikkiopiston osakaskuntana Vihti osaltaan rahoittaa myös Lohjan Kaupunginorkesterin toimintaa. Orkesterihan on mitä hienoin ja taitavin mutta todella harvoin nähty Vihdissä. Konserttipaikkojen listassakaan ei Vihtiä ole mainittu lainkaan orkesterin nettisivulla. Tämän lehden palstoilla näkee ajoittain vaatimuksia orkesterin alasajosta. Itse ehdottaisin ennemminkin jalansijan vahvistamista hakemalla uusia yleisöjä. Vaikkapa katetussa Vihdin kesäteatterissa kevyttä klassista kesäillan konsertissa. Saattaisi olla runsaslukuinen kiitollinen yleisö, joka voisi innostua vakituisemmaksikin kuulijakunnaksi.

Tiina Noro
Kirjoittaja on vihtiläinen kunnanvaltuutettu ( kok)

Sote sopii suuhun

Maan hallitus ratkaisi soten eli teki päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta muutama päivä sitten. Suuri työ on vielä edessä kun uudistuksia lähdetään toteuttamaan, rahoitus selvitetään ja lait kirjoitetaan. Ammatissani olen seurannut hammashoidon järjestämisen vaiheita yli kolmen vuosikymmenen ajan. Suun terveydenhuollon palvelut on liitetty osaksi lakisääteisiä palveluja monessa vaiheessa useammalla vuosikymmenellä. Hoitoon on voinut hakeutua joko oman kunnan terveyskeskukseen asiakasmaksulainsäädännön mukaisilla hinnoilla tai yksityissektorille, jolloin hoidosta saa sairausvakuutuskorvauksen.

Terveyskeskuksissa hammashoidossa käy vuosittain noin 1,9 miljoonaa potilasta, joista runsas 40 % on alle 18-vuotiaita. Yksityissektorilla hoidetaan noin miljoona potilasta, jotka ovat pääasiassa aikuisia. Perushammashoito on samanlaista molemmissa: infektiosairauksien karieksen ja parodontiitin hoitoa ja purennan kuntoutusta sekä ennaltaehkäisevää hoitoa. Edellä mainittujen lukujen valossa on selvää, että koko väestön suun terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen tarvitaan alan koko kapasiteetti. Kuntapäättäjän näkökulmasta olen nähnyt kysynnän ja resurssien epäsuhdan julkisessa terveydenhuollossa, jonoja on. Nyt tehty sote-ratkaisu ja siihen sisältyvä potilaan valinnanvapauden lisääntyminen lyhentää hoitojonoja ja parantaa palveluiden saatavuutta. Hammashoidon tarvetta on yhä enemmän kun väestö ikääntyy ja useimmat saavat pitää omat hampaansa elinikäisesti. Hammassairauksien yhteys vakaviin yleissairauksiin ja kansantauteihin on asia, josta saamme koko ajan uutta tietoa ja joka lisää hoidon kysyntää.

Sote-uudistuksen hyötyjä on potilas. Hoitoon pääsy helpottuu ja terveyserot kapenevat. Julkisen palvelutuotannon ja yksityisten palveluntarjoajien luonteva työnjako soveltuu erityisen hyvin suun terveydenhuoltoon yllämainituista syistä. Hyvää yhteistyötä tehdään jo nyt ostopalvelujen ja palvelusetelien hyödyntämisessä. Hammaslääkärien lempivirren sanoin: Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on!

Tiina Noro
Kirjoittaja on vihtiläinen hammaslääkäri ja kunnanvaltuutettu ( Kok)