Kaavoituskatsaus 2016 sekä kaavoitusohjelma vuosille 2017-2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aluksi muutamia yleisiä huomioita käsillä olevasta asiakirjasta. Monta asiaa on nykyaikaistettu ja tehty uudella tavalla: norminpurkua ja digitalisaatiota, se on oikea suunta. Kahden sijasta yksi dokumentti, suunnittelujakso katsottu pidemmälle eteenpäin ja hyödynnetty sähköisiä toimintatapoja, joiden seurauksena on saatu tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa asemakaavojen piilovarannosta.

Selkeistä taulukoista on helppo tarkistaa asemakaavoituksen käynnistämissopimukset ja maankäyttösopimukset sekä kaavatöiden aikataulutus, joka minimoi tyhjäkäynnin mahdollisuuden. Viime kokouksessa päätimme vahvistaa kaavoituksen resursseja lisähenkilöstöllä, joten tulevien vuosien kaavoitusasiat ovat menossa hyvään suuntaan. Kiitos ohjelman laatijoille ja Matti Hultille myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta toivotamme lokoisia eläkepäiviä.

Vaikka kaavoitusohjelman esitystapa on looginen ja helposti luettava, sisällöt tulevat varmasti keskusteluttamaan. Koko kunnan yleiskaavatyön käynnistäminen on paikallaan, onhan Vihti yksi harvoja Uudenmaan kuntia, joissa ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Ensi vuoden tavoite on saada työ alulle ja päättää sisältötavoitteista, työtavoista ja aikataulusta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vilkasta keskustelua ja ajatuksenvaihtoa on sitten syytä käydäkin perusteellisesti. Yleiskaavan valmistuttua on luotu linjaukset monista kiperistä kysymyksistä, jotka tällä hetkellä aiheuttavat voimakkaitakin reaktioita. Maankäytön päälinjaukset selkiytyvät kun taajamat, kylät, työpaikka-alueet, liikennealueet, maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet ja suojelutarpeet osoitetaan yleiskaavalla. Näillä kaikilla on valtava merkitys tulevaisuuden Vihdin kehityksen kannalta ja Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä mahdollisimman laajan ja kuntalaisia osallistavan keskustelun käymistä asiasta tulevien vuosien aikana eri foorumeilla.

Ensi vuoden osalta ryhmämme pitää kaavatöiden priorisointia hyvänä. Eli painotetaan työpaikka-alueita ja taajamarakennetta täydentäviä kaavoja. Tähänkin asti on elinkeinotonttitarjontaan panostamiseen pyritty ja tätä työtä on järjestelmällisesti jatkettava. Uusi työkalu tätä tukemaan on vuoden loppuun mennessä valmistuvaksi luvattu työpaikka-alue selvitys. Maapoliittisen ohjelman päivitys on tarpeen maanhankinnan eri vaihtoehtojen selkiyttämiseksi.

Vaikka iso osa kaavoittajien työajasta kuluu Nummelan alueen kaava-asioissa, mm. tärkeän Nummelan osayleiskaavan laatimisessa, panostuksia on koko kunnan alueelle. Ohjelmasta löytyy kirkonkylä, Ojakkala, Otalampi, Tervalampi, Vihtijärvi, Jokikunta ja mainintoina myös Moksi, Palojärvi ja Irjalansaari. Selvitystöistä työn alle tuleva kevyen liikenteen yhteysmahdollisuus Huhmarista Nummelan kautta Vihdin kirkonkylälle on kuntalaisten pitkään toivoma asia ja hienoa että se etenee. Sama koskee valtatie 25 liittymien tilannetta, vuosia vireillä ollut ja toivottu uudistaminen myöskin.

Vilkasta arvokeskustelua kaavaohjelmassa toivotaan erityisesti Nummelan osalta ja nostetaan esiin kysymys mitä tehdään lentokentälle. Ryhmässämme ideoitiin voisiko Nummelan lentokentällä toimia kunnan vuokraamana aurinkovoimala-alue? Olisi ilmastoteko ja silti jäisi tilaa vielä virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. Vihdissä risteää useita isoja teitä. Uusi energia tuottaa sähköautojen lataamisasemien tarpeen. Annammeko autojen mennä ohi? Meillä olisi mainio tilaisuus lähteä kehittämään esimerkiksi sähkökäyttöisiin kimppakuljetuksiin perustuvia liityntäpysäköintiyhteyksiä, joissa voisi sijaita vaikkapa aurinkoenergiaan perustuvia latauspalveluita. Kaavoituskysymys tämäkin.

Näillä lennokkailla mietteillä Kokoomus hyväksyy laaditun kaavoituskatsauksen vuodelle 2016 ja kaavoitusohjelman vuosille 2017-2020.

Kokoomuksen valtuustoryhmä
Tiina Noro, pj.

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman hyväksyminen

Tämän valtuuston viimeinen talousarvio on maltillinen ja pitää sisällään elementtejä, joilla vahvistetaan tunnistettuja heikkouksia toiminnassa sekä taloudenpidossa lukujen valossa. Kokoomuksen valtuustoryhmä on perinteisesti mielletty tiukan talouskurin kannattajaksi ja sellaisia useimmiten olemmekin sillä ilman vahvaa taloutta ei ole edellytyksiä kunnan palvelujen laadukkaalle järjestämiselle. Aivan tyytyväinen ei voi olla koska budjetti on tälläkin kertaa alijäämäinen ja velkaannumme entisestään mutta pidämme panostusten kohteita ja pitkän tähtäimen suuntaa oikeana.

Parisen viikkoa sitten ensimmäisen puoluejohtajien Kuntavaalikeskustelun aikoihin Yle julkaisi Kuntatutka- aineiston. Siinä on selvitetty kaikkien Suomen kuntien tilannetta neljästä eri näkökulmasta: Elinvoima, talous, terveys ja ilmapiiri. Eri osa-alueista on voinut saada 1-5 tähteä ja taulukoissa on ilmaistu kunnan asema suhteessa kuntien keskiarvoihin. Vihdin osalta on hyvää ja huonoa ja tarkastelen nyt muutamia kohtia myös suhteessa siihen, miten asiat nousevat esiin ensi vuoden talousarviossa.

Elinvoimasta Vihti saa täydet viisi tähteä. Hyvä sijaintimme valtateiden varrella on yksi valttimme. Kymmenestä tarkasteltavasta muuttujasta ainoastaan työpaikkaomavaraisuuden suhteen ( 61%) alitamme keskiarvon ( 89%). Talousarviokirjan sivulla 25 on lueteltu pitkä lista elinkeinotoiminnan vilkastuttamisen eteen tehtäviä toimenpiteitä jotka toteutuessaan parantavat asemaamme ja auttavat mm. tuon työpaikkaomavaraisuuden lisäämisessä. Kokoomuksen valtuustoryhmä on tyytyväinen valittuun linjaan ja tukee toimenpiteiden toteutumista. Olemme myös panneet merkille uuden yrityskehittäjän ripeät otteet työssään ja kannustamme jatkamaan hyvin alkanutta työtä.

Taloudessa sijoitumme heikommin eli vain kolme tähteä. Velkaa on keskimääräistä enemmän, investointien omarahoitusosuus on riittämätön ja omavaraisuusaste alhainen. Korkea investointitaso on selittävänä tekijänä velkaantumiselle. Talousjohtaja on aiheellisesti huolissaan mm. poistojen määrän kasvusta, lisäksi joudumme ottamaan velkaa velanmaksuun. Lainasalkun hallinnan kehittäminen onkin yksi ensi vuoden painopiste, hyvä niin. Tärkeää on, että veroprosenttimme ei nouse, olemme jo nyt kova verottaja naapurikuntiin verrattuna.
Terveyden suhteen sijoitumme kohtuuhyvin, neljä tähteä. Väestörakenne on nuorta ja kuten aiemmin jo tänään on ollut esillä, Karviaisen toimintaa on vuosien mittaan kehitetty palvelutarpeita vastaavaksi ja se näkyy väestön hyvinvoinnissa.

Viimeisessä osiossa, ilmapiiri, siitä Kuntatutka antaa Vihdille vain kolme tähteä. Alle keskiarvon jää mm. Äänestysaktiivisuus 55,4 % (62,4), Yhdistysten määrä tuhatta asukasta kohden 17,4 (29,9), Kunnan rahankäyttö kulttuuriin 81,4 €/asukas (92,6) ja liikuntaan 51,3 €/asukas (75,1). Meillä on myös liian vähän liikuntaa harrastavia 8.–9.-luokkalaisia 34,1 % (33,2).

Nyt on ilo todeta, että edellä oleviin heikkoihin arvoihin on panostuksia ensi vuoden talousarviossa. Poikkeuksellisesti budjetin laadinnassa Kokoomusryhmä on ollut lisäämässä joitain menoeriä kuntalaisten tarpeisiin vastaamiseksi. Kannatimme 300.000 e lisäystä uimahallin nurmen muuttamiseksi tekonurmeksi jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus liikuntaan niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Liikuntapaikkoja syntyy lisää kirkonkylän koulukampukselle ja määrärahaa on jo Etelä-Nummelan koulukeskuksen suunnitteluun, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia tulossa sinnekin. Isänmaallisena kulttuurin ja sivistyksen puolueena puolsimme Suomi-100 projektityöntekijän palkkaamista juhlavuoden tapahtumien koordinointiin ja valmisteluun. Kuntalaispalautteen perusteella lähdimme ajamaan katuvalojen sammutuksen myöhäistämistä ja saimme tahtomme läpi.

Lopuksi vielä huomio tärkeään asiaan, liikenteeseen. Investointilistalla on liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi lisäkaistoja Meritielle ja Veikkoinkorven liittymään ja kevyenliikenteen väyliä niin Nummelaan, Ojakkalaan kuin Otalammellekin. Uusi reittisuunnittelijan tehtävä perustetaan luomaan ratkaisuja miten kunnan eri osista on mahdollista päästä niin kouluun, töihin kuin asioillekin ilman omaa autoa. Markkinaehtoinen joukkoliikenne on kovassa muutoksessa ja siitä seuraa vihtiläisille niin lisääntyviä edullisia runkolinjoja mutta samalla häviää reittien häntiä ja sellaisia vuoroja, jotka eivät ole kannattavia. Sitä varten tarvitaan kunnan ostoliikennettä ja erinomainen suunnitelma on avata palvelulinjoja kaikkien kuntalaisten käyttöön. Ryhmässämme oli esillä myös Vihti-lipputuen lakkauttaminen. Siihen on nyt edelleen budjetoitu n.450.000 e ja käyttäjien määrä on vakiintunut noin viiteensataan. Jatkossa sopimusten muuttuessa todennäköisesti tilanne tulee itsestäänkin muuttumaan kun kunnan maksama tuki ei enää ole mahdollinen ja samalla markkinaehtoisen edullisen liikenteen tarjonta kasvaa joten jos määrärahaa ensi vuonna tästä säästyy se voidaan ohjata kunnan sisäisen liikenteen subventointiin. Pakko tässä kohdassa myös tuoda esiin ryhmämme tyytyväisyys siihen, että emme ole lähteneet HSL:n jäseneksi, jota tässäkin salissa on moneen otteeseen vaadittu. Jos olisimme myöntyneet, maksaisimme jäsenyydestä vuosittain pari-kolme miljoonaa ja en jaksa uskoa, että vaikka olisimme jäsenenä olisiko ensi vuodelle HSL:n suunnittelupöydällä vaikkapa Hiidenrannan, Lankilan tai Ojakkalan vuorotarjonnan lisääminen, olisiko siihen määrärahoja? Tiedetään että pääkaupunkiseudun omatkin päättäjät ovat todenneet että niin Kruunusiltojen kuin Länsimetronkin kustannukset tulevat nostamaan lipun hintoja. Pidetään siis omissa käsissä jatkossakin omien kuntalaisten liikennepalveluista huolehtiminen kun meillä siihen on se tarvittava paikallistuntemus.

Kokoomuksen valtuustoryhmästä tulee talousarvioon liittyen vielä ponsiesitys, joka esitetään seuraavana mutta tässä vaiheessa ryhmämme kiittää viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä valtuustokauden viimeisen budjetin laadinnassa ja hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.

Kohtaa maailma hymyillen

Terveysteknologian alalta tulee kiihtyvään tahtiin uutisia uusista laitteista, sovelluksista ja innovaatioista. Uudet teknologiat parantavat diagnostiikkaa ja hoitomenetelmiä, nopeuttavat tiedonkulkua sekä vapauttavat hoitohenkilökuntaa rutiinitehtävistä ihmisten hoitamiseen ja kohtaamiseen. Suomessa ollaan tällä alalla edelläkävijöitä. Sähköiset ajanvarausmenetelmät, digitaalinen kuvantaminen, omien hoitotietojen hallinnointi, eResepti, nettiterapiat ja moni muu ovat jo arkipäivää niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon puolella. Alan suomalainen tietotaito tunnetaan maailmanlaajuisestikin.

Myös suomalainen hammashoitoteknologia on maailman huippua. Minulla oli syyskuun alussa mahdollisuus osallistua kansainväliseen hammaslääkärikongressiin, joka tällä kertaa järjestettiin Puolan Poznanissa. Se on alamme suurin vuosittainen tapahtuma, jonka teemana oli Face the world with a smile eli kohtaa maailma hymyillen! Paikalla oli myös laaja hammastarvikealan näyttely. Ilo oli havaita että suomalaisyritykset olivat näyttävästi esillä nimenomaan kehittyneimmän teknologian ja tietojärjestelmien esilletuomisessa. Uusinta uutta on mm. monesti palkitun vientiyrityksen Planmecan hammasmalleja, purentakiskoja ja leikkausohjureita valmistava 3D-laitteisto. Teknologian huippuinnovaatioiden vastapainoksi iso osa näyttelystä käsitti perusasioita eli hampaiden kotihoitovälineistöä, harjoja ja tahnoja. Samoin tieteellisen annin kirjo oli laaja. Laserkäsittelyjen ja implanttihoitojen nyanssien lisäksi nykyteknologialla on tehty uutta perustutkimusta mm. syljestä. Vuorokautisen syljenerityksen normaalivaihteluväliksi ihmisillä on mitattu 500-1000 ml ja umami on brittiläisissä tutkimuksissa vahvistettu perusmauksi makean, suolaisen, karvaan ja happaman lisäksi.

On selvää, että kongressissa edustettuna olleiden yli 120 maan suun terveydenhuollon taso ja resurssit vaihtelevat kovasti. Tavoitteet kansainvälisellä järjestöllä ja maailman hammaslääkäreillä ovat kuitenkin kaikille yhteisiä. Niitä ovat tällä hetkellä erityisesti ikäihmisten suun terveydestä huolehtiminen ja väestön sokerin käytön vähentäminen. Suomessa makeisveron poisto ei edistä tätä tavoitetta, valitettavasti. Hampaiden vauriot voidaan kyllä korjata mutta hyvä on pitää mielessä arkisia valintoja tehdessä että paras paikka on tekemätön paikka.

Tiina Noro
Vihtiläinen hammaslääkäri ja kunnanvaltuutettu, kok

Kevyttä klassista kesään?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä suurempien yksiköiden järjestettäväksi 2019, jää tulevaisuuden kuntien tehtävien painopisteiksi opetus- ja kulttuuripalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toki jo tälläkin hetkellä näistä huolehditaan, kunnat yhdessä eri toimijoiden kanssa. Omaa kotikuntaani tarkastellen liikuntamahdollisuuksia on todella kattava tarjonta aina autourheilusta luontopolkuihin. Vihdistä on myös ponnistanut monia lajiensa kansallisen ja kansainvälisen tason huippuja eli uusia tähtiä tälle urheiluhullulle kansalle, joka siirtää television uutislähetyksetkin paikaltaan jääkiekon vuoksi.

Ruumiin lisäksi sieluakin pitää ravita ja kulttuuri eri muodoissaan on erinomainen akkulaturi. Länsiuusmaalaisena on hieno todeta, että kulttuuritarjontaa alueella on runsaasti. Suuri joukko niin julkisia toimijoita kuin myös yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja ja yksityishenkilöitä järjestää tilaisuuksia meille muille. Vihdin ”must”- kulttuuritapahtumia ovat juhlavuosiaan viettävät kesätapahtumat: Wuosisatamarkkinat elokuulla kirkonkylässä järjestetään jo 10. kerran ja 45 vuotta kesäteatteria Vihdissä- juhlavuoden näytelmänä on komediaa. Lukuisat näyttelyt ja museot ovat auki kesän kävijöille. Musiikkia on tarjolla monipuolisesti, eri kuulijaryhmille ja tyylien kirjo on laaja. Merkittävä konserttien järjestäjä on Vihdin Seurakunta, jonne on aina saatu mitä mainioimmat kanttorit musiikkielämää kehittämään.

Uusillekin tapahtumille olisi vielä tilaa. Länsi-Uudenmaan Musiikkiopiston osakaskuntana Vihti osaltaan rahoittaa myös Lohjan Kaupunginorkesterin toimintaa. Orkesterihan on mitä hienoin ja taitavin mutta todella harvoin nähty Vihdissä. Konserttipaikkojen listassakaan ei Vihtiä ole mainittu lainkaan orkesterin nettisivulla. Tämän lehden palstoilla näkee ajoittain vaatimuksia orkesterin alasajosta. Itse ehdottaisin ennemminkin jalansijan vahvistamista hakemalla uusia yleisöjä. Vaikkapa katetussa Vihdin kesäteatterissa kevyttä klassista kesäillan konsertissa. Saattaisi olla runsaslukuinen kiitollinen yleisö, joka voisi innostua vakituisemmaksikin kuulijakunnaksi.

Tiina Noro
Kirjoittaja on vihtiläinen kunnanvaltuutettu ( kok)

Sote sopii suuhun

Maan hallitus ratkaisi soten eli teki päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta muutama päivä sitten. Suuri työ on vielä edessä kun uudistuksia lähdetään toteuttamaan, rahoitus selvitetään ja lait kirjoitetaan. Ammatissani olen seurannut hammashoidon järjestämisen vaiheita yli kolmen vuosikymmenen ajan. Suun terveydenhuollon palvelut on liitetty osaksi lakisääteisiä palveluja monessa vaiheessa useammalla vuosikymmenellä. Hoitoon on voinut hakeutua joko oman kunnan terveyskeskukseen asiakasmaksulainsäädännön mukaisilla hinnoilla tai yksityissektorille, jolloin hoidosta saa sairausvakuutuskorvauksen.

Terveyskeskuksissa hammashoidossa käy vuosittain noin 1,9 miljoonaa potilasta, joista runsas 40 % on alle 18-vuotiaita. Yksityissektorilla hoidetaan noin miljoona potilasta, jotka ovat pääasiassa aikuisia. Perushammashoito on samanlaista molemmissa: infektiosairauksien karieksen ja parodontiitin hoitoa ja purennan kuntoutusta sekä ennaltaehkäisevää hoitoa. Edellä mainittujen lukujen valossa on selvää, että koko väestön suun terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen tarvitaan alan koko kapasiteetti. Kuntapäättäjän näkökulmasta olen nähnyt kysynnän ja resurssien epäsuhdan julkisessa terveydenhuollossa, jonoja on. Nyt tehty sote-ratkaisu ja siihen sisältyvä potilaan valinnanvapauden lisääntyminen lyhentää hoitojonoja ja parantaa palveluiden saatavuutta. Hammashoidon tarvetta on yhä enemmän kun väestö ikääntyy ja useimmat saavat pitää omat hampaansa elinikäisesti. Hammassairauksien yhteys vakaviin yleissairauksiin ja kansantauteihin on asia, josta saamme koko ajan uutta tietoa ja joka lisää hoidon kysyntää.

Sote-uudistuksen hyötyjä on potilas. Hoitoon pääsy helpottuu ja terveyserot kapenevat. Julkisen palvelutuotannon ja yksityisten palveluntarjoajien luonteva työnjako soveltuu erityisen hyvin suun terveydenhuoltoon yllämainituista syistä. Hyvää yhteistyötä tehdään jo nyt ostopalvelujen ja palvelusetelien hyödyntämisessä. Hammaslääkärien lempivirren sanoin: Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on!

Tiina Noro
Kirjoittaja on vihtiläinen hammaslääkäri ja kunnanvaltuutettu ( Kok)